Metsäasioissa ota yhteyttä, niin tehdään metsällesi sopiva hoitosuunnitelma. Tulen mielelläni paikan päälle katsomaan.
Suunnitelma ja arviokäynti ovat aina maksuttomia. Jokaisen kohteen hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja luontoarvot huomioiden sekä asiakkaan toivomuksia kuunnellen.
Metsäkoneena käytämme kuusipyöräistä Ponsse Beaver -harvesteria. Se on erittäin hyvä kone kaikissa metsätöissä, jopa vaikeakulkuisissakin harvennusmaastoissa. Työ onnistuu myös kivikkoisilla ja muuten ketteryyttä vaativilla työmailla.
Metsän harvennushakkuu on tärkeää, jotta saadaan parannettua kasvatettavan puuston laatua ja terveyttä. Harvennushakkuu tuottaa myös metsänomistajalle hakkuutuloja. Harvennuksessa osa puustosta poistetaan ja jäljelle jätetään parhaat puut kasvamaan leveyttä, niin ettei niiden tarvitse kilpailla valosta. Luonnollisesti kasvaessaan latvustosta tulee ylitiheä. Se taas aiheuttaa puiden agressiivista pituuskasvua, jolloin ne ovat alttiimpia myrsky- tai lumituhoille. Harvennuksen avulla puut eivät kasva pelkästään pituutta, vaan kasvattavat myös leveyttään ja ne kasvavat tasaisesti tuottoisiksi tukkipuiksi ja pysyvät terveinä.
Harvennus kannattaa tehdä noin 15-25 vuoden kuluessa ensiharvennuksesta, riippuen metsästä ja kasvupaikasta. Tilanteen voi arvioida silmämääräisesti puiden latvuksia katsomalla. Kun puiden latvat alkavat olla tiheässä ja vihreän latvuksen osuus alkaa pienenemään, on hyvä aika harvennukselle. Tässä kohtaa puusto on arviolta noin 40-50-vuotiasta ja ensiharvennuksesta on kulunut noin 10-25 vuotta.
Harvennuksia on monenlaisia riippuen juuri metsänomistajan tavoitteista. Perinteinen harvennus tehdään yleensä juuri talousmetsää ajatellen, mutta on myös mahdollista tehdä esim. riistanhoidollista harvennusta, pienaukkohakkuuta, jolla lisätään metsän kerroksellisuutta, tai laatuharvennusta, jossa jätetään kasvamaan vain arvokkaiksi rungoiksi kelpaavat puut.
Tavoitteista riippuen ensiharvennuksen ja uudistushakkuun välissä tehdään yksi tai kaksi harvennusta. Voimme toteuttaa harvennuksen kahdella tapaa, joko ylä- tai alaharvennuksena. Seuraavaksi perehdymme tarkemmin mikä on näiden tekniikoiden ero ja hyöty.
Alaharvennus on kaikkein yleisin metsän harvennusmuoto. Alaharvennuksen ideana on poistaa huonokasvuiset puut, jotta isot valtapuut saavat tilaa kasvaa rauhassa ja järeytyä. Samalla poistetaan metsästä myös heikkolaatuiset ja sairaat puut. Alaharvennus sopii kaikkiin metsiin puulajista tai iästä riippumatta.
Alaharvennuksen ajan voi määrittää silmämääräisesti katsomalla puiden latvustoa. Jos latvusto näyttää liian tiheältä ja puiden latvat alkavat kasvaa tupsulatvaa, on aika todellakin harventaa!
Yläharvennuksen ideana puolestaan on poistaa metsästä kaikkein isoimmat, vialliset ja sairaat puut ja jättää kasvamaan vielä lisävaltapuut (seuraavaksi suurimmat ja hyväkuntoiset puut). Kun lisävaltapuut ovat kasvaneet hyvään kokoon (5-20 vuotta), niin tämän jälkeen voidaan tehdä uudishakkuu. Yläharvennuksen avulla kiertoaika pitenee 5-20 vuotta. Yläharvennus sopii hyvin hoidettuihin, ennenkin harvennettuihin kuusikkoihin ja männikköihin viimeiseksi harvennukseksi.
Hyvänä etuna yläharvennuksessa on suurempi puunmyyntitulo jo harvennushakkuun aikana. Suurin kokonaistulo koko metsän kiertoajalta saadaan valitsemalla juuri yläharvennus viimeiseksi harvennukseksi. Kun järeät puut on kaadettu, jäävät pienemmät puut kasvamaan arvoa erinomaisen kasvutilan kera.
Harvennuksen jälkeen voidaan metsä joko lannoittaa tai uudishakata.
Oletuksena harvennushakkuut tehdään metsänhoitosuositusten mukaan alaharvennusperiaatteella. Jos kuitenkin haluat yläharvennuksen tai poikkeavan harvennusvoimakkuuden, sovitaan asiasta erikseen.
Metsäasioissa ota yhteyttä, niin tehdään metsällesi sopiva hoitosuunnitelma.
Tulen mielelläni paikan päälle katsomaan. Jokaisen kohteen hoito suunnitellaan yksilöllisesti ja luontoarvot huomioiden sekä asiakkaan toivomuksia kuunnellen. Suunnitelma ja arviokäynti ovat aina maksuttomia.